Tarvikkeet olin jo hommannut hyvissä ajoin. Kassitkin taitaa olla neljä vuotta takaperin ostettu.
Joulun ajan kiireellisyys kuitenkin yllätti tänä vuonna. Voin kuvitella, että muutama huokaa ruutujensa takana "really?", mutta mä olin oikeasti ihan ymmyrkäisenä, kun tajusin, etten ehdi tekemään kaikkea mitä piti. Saattaa myös johtua mun pohjattomasta laiskuudesta.
SuperEssi!
No nyt sitten sattui kiva vapaailta, limuvarastot täynnä, tarvikkeet kaapissa ja lätkäpeli töllössä. Hain Googlesta taas kuvan ja aloin kopioimaan sitä, muutamalla taiteellisella vapaudella maustettuna.
Kopion kuvan vapaalla kädellä, joten se ei missään nimessä ole tarkka toisinto. Kangastussi on myös aika armoton kumppani, joten useampikin rehellinen "hups!" -tilanne pääsi käymään.
Taotaan taas tää idea varmasti perille.
Kangastussi on silityksen jälkeen pesunkestävä. Mutta se osuus jää uudelle omistajalle.
Olisi varmasti helpompi ollut tulostaa kuva silityspaperille ja ainakin lopputulos olisi tarkempi. Mutta onhan tässä se personal touch, eikös?
Luovuushan ruokkii luovuutta? Kuten moni muukin asia. Väkivalta, positiivisuus, vauraus...minä. No tussissa oli mustetta ja kaapissa yksi ylimääräinen kangaskassi. Huomasin, kun salille piti normikamppeiden lisäksi raahata juoksukengät, niin kenkäpussi tulisi tarpeeseen.
Nyt on mun juoksupopoilla koti.
Onko sulla tarvetta personoidulle kangaskassille? Happy to help and at your service,
-Aittatar
Kissi hyrräsi mun taustalla.
Kiitos ihana :]
VastaaPoista